tiistai 6. syyskuuta 2016

Ihan hyvä syksy




















Syksy.
Ensin en oikein halunnut sitä,
kaipailin kesää joka meni ohi liian lujaa.
Mutta sitten tyydyin kohtaloon,
aloin nauttia.
Syksy on ihan hyvä.

Muutama neule valmistui,
juuri sellainen sopiva mihin kietoutua kun oikein palelee.
Pimeyskin kiehtoo jälleen.
Ja kynttilät.

Tomattien kesäkoti on viimein paikoillaan. 
Ikkunoiden kunnostus ja saranointi jäi ensi kesään.
Siellä ne nyt viimein majailevat nuo raakileet.
Kasvihuonekaapissa.
Tunnelma on hyvä,
olisipa syksy pitkä ja armollinen.

Puolukassa tänään.
Hihkuin ilosta.
Niitä on nyt niin paljon!
Herää vain kysymys, mihin ne kaikki mahtuu?

Pesin untuvapeitot,
mankelissa pyörii valkoiset pellavat.
Syksy on ihan hyvä.

Piupau

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Norjassa


















Siellä me oltiin,
ihan oikeasti,
vaikka sadulta se tuntuu.

Tänään heräsin varhain, keitin teetä,
täytin pyykkikoneen ja latasin kuvat koneelle.

Kuvat puhukoot puolestaan.

Piupau

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016






Me ollaan kuljettu avojaloin ja nautittu lämmöstä.
Sinkkiamme on täytetty viilentävällä vedellä,
siinä on polskittu sydän pamppaillen.

Kesä on viimein täällä oikein kunnolla,
lämpöä riittää aamusta iltaan.
En ole vielä lomalla,
mutta jokaisen vaapaan hetken olen ottanut talteen.

Me ollaan poimittu vattuja.
50 litraa!
Silmissä vilisee punaiset pallerot kun ne illalla ummistaa.
Ai, että!

Eilen grillattiin,
istuttiin ulkona pitkään.
Aamulla lähdettiin marjaan,
ukkoskuuro yllätti ja kasteli meidät päästä varpaisiin. 
Enempää ei olisi voinut kastua.
Hulluutta.

Nyt yöksi töihin.
Kolme sellaista ja sitten koittaa loma,
viimeinkin!

Piupau

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Siin on jotain niin oikeaa





Vihdoinkin puhelin laulaa oikeaa laulua soidessaan.
Oman soittoäänen saaminen uuteen puhelimeen oli ihan epätodellisen työlästä.

Voi ruusukultani.

Kun ei ymmärrä,
ei ymmärrä.
Ja kun ei halua antaa periksi, 
niin ei anna.

Ohjeita on tahkottu läpi viikkokausia,
yksin
 ja poikien kanssa yhdessä.
Lyöty hansat tiskiin eräskin kerta,
ja aloitettu alusta, 
taas uudella innolla.

Ja nyt se todellakin laulaa,
SIIN ON JOTAIN NIIN OIKEAA!!

Ai, että.

Eilen oli sukujuhla,
102 ihmistä.
Monta riemullista hetkeä.
Paljon halauksia ja porinaa. 

Tänään mentiin hillaan,
pojista keskimmäinen oli mukana.
Takareidet huutaa
mutta olo on muuten mainio.
Suolla on hyvä.

Leivottiin mustikkapiirakka,
kookosjauho antaa gluteenittomaan piirakkaan mahtavan maun.
Nautittiin.
Istuttiin saman pöydän ääressä koko perhe,
se ei ole jokapäiväistä se.

Pyykkikone tekee omaa työtään,
ja mankeli.
Voi, miten paljon tykkään mankelistani.

Ensi yönä, nukutaan puhtaissa pellavissa.
Niissä tuoksuu kesä.

Piupau

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Silloin, kun vettä sataa ja aurinko paistaa









Silloin voi antaa tuulen tarttua tukkaan 
ja nauraa vatsamakkarat kippuralla.

Kesä on kulkenut ohituskaistaa,
mennyt menojaan perävalot vilkkuen.

Ja sitten tuli juhannus.

Oli lämmintä.
Oli aurinkotuoli ja kylmää juotavaa.
Oli ruokaa joka lähtöön 
ja sitä syötiin pitkään ja rauhassa.
Oli elukoita enemmän kuin tarpeeksi.
Oli sade.
Oli paiste.

Oli hurmaava hetki,
 kun satoi ja paistoi,
järvi kimmelsi,
tuoksui raikkaus 
ja minä käperryin kultani kainaloon 
hätävaraksi viriteyn peressun suojassa,
grillin tiristessä vieressä.

Oli pihapelit,
oli aikaa.
Oli nuotio ja savu, 
joka karkoitti sääsikipilvet.
Oli hymyilevät lapset
ja hassut hetket.

Ja tietenki sauna,
ja järvi,
ja melkein pysähtynyt sydän siitä jäätävästä vedestä.

Piupau

tiistai 24. toukokuuta 2016

Tulppaanit ja muut ihanat











Kevät on kulunut ja kääntynyt kesään.

Olen ollut kiireisempi kuin koskaan.
Onneksi on tulppaanit,
ja ne muut ihanat.
Niistä saa voimaa.
Ne aukeavat suuriksi lautasiksi auringon tullessa,
ja vetäytyvät jälleen suppuun kun ilta saapuu.
Mitä viisautta.

Savuava pää tuulettui reippaalla lenkillä,
vesisateessa sammuu suurinkin sihinä.

Meillä on kohta juhlat,
suuret sellaiset.
Tyttönen saa lakin,
valkoisen ja ansaitun.

Ja kiire jatkuu.

Piupau