sunnuntai 25. syyskuuta 2011

VILLASUKKAFIILIS





Viikonloppu oli mahtava!
Lauantaina töistä tullessani meillä tuoksui pulla.
Iloinen hyörinä kävi keittössä,
koko koti oli täynnä lämpöä ja hyvää mieltä.

Lauantai-iltaa viettämässä oli melkoinen poppoo,
kolme naista
ja seitsemän lasta.

Oli pullaa,
oli pizzaa,
saunassa paranneettiin koko maailma,
lasi viiniä,
 kuistin ihana viileys.
Pimeä ilta,
kynttilät,
sänkyjä siellä ja täällä.

VILLASUKKAFIILIS !!

Ihan paras!



Nyt jaksaa lähteä yöksi töihin!



perjantai 23. syyskuuta 2011

jotain vanhaa







Äitini oli säilyttänyt vanhan päiväpeittoni.
Siihen aikaan kun kotona vielä asustelin
oli vaalea lila suurta huutoa.

Nyt lilan eri sävyt viehättävät jälleen.
Laitoin liila-taustaisen pitsipeiton
 keittiön sohvaa koristamaan.

Tyynyiksi vanhoja tyynynpäälisiä
ja pöydälle sen kirpparilta löytämäni lakanan.
Valkoiset tabletit löytyi eilisellä kirppisreissulta,
helpottavat hieman lakanan puhtaanapitoa.

Greengatellakin näyttää olevan mukavia
 liloja juttuja talven mallistossa.
Muutama uusi tyyny voisi
 piristää ilmettä kummasti.


Työt kutsuu jälleen,
mentävä on.
Meni tuo pienempi M:kin  täyttämään
kymmenen vuotta,
ei siis voi jäädä kotiin sairasta lasta hoitamaan.


ILOA ALKAVAAN VIIKONLOPPUUN!!




lauantai 17. syyskuuta 2011

Olen niin huono


Olen niin huono.
Siis suorastaan surkea.
Ihan mahdonton
ja kehityskyvytön.

Siis olemaan yksin.
Olen kuin kipeä kissa.
Kierrän hiljaista taloa.
Mietin mahdollisuuksia.

Päätin juhlistaa vapaata perjantai-iltaa
 jollakin ihanalla ruualla,
vain minua varten.
Otin pyörän ja päädyin kauppaan.
Pyörin kaupassa ristiin rastiin.
Pelkäsin jo,
että lihapataa maistattamassa ollut miekkonen
 tekee minusta ilmoituksen sosiaalihuoltoon,
 auttamattomasti eksyksissä.

Ja kun viimein tulin kotiin,
ette oikeasti voi arvata mitä kassissani oli.
Niin, ette voi!

MAKSALAATIKKOA!!

Ja niin minä sitten söin yksi hiljaisuudessa
 mikrossa lämmitettyä maksalaatikkoa
enkä oikein tiennyt pitäisikö itkeä vaiko nauraa.
No,
taisin nauraa
mutta kyllä itkettikin.
Niin huono!


Sitten päätin lähteä elokuviin
mutta
en kerennyt aikomaani näytökseen.
Menin mammuttimarkkinoille ja ostin
kahvia ja pyykkipulveria.
Kahvia ja Pyykkipulveria.

No ostin sentään keltaisia ruusuja,
siitä plussa minulle!


Olen sentään herkutellut,
tiramisukääretorttua jäi syntymäpäiviltä.
Keitin  lappapuuroa
ja tein puolukkarahkaa evääksi.
Saan nimittäin pian vapauttaa itseni tältä;
 nauti nyt kun saat-ajatukselta,
 hetkeksi,
työ kutsuu.

Kaikkiista pienimmälle olen ommellut apinapaidan.
Saapa nähdä suostuuko panemaan päälleensä,
kun ei ole niitä valomiekkoja ja
pääkalloja.


Ilmassa on mieltöntä jäätävyyttä.
Aurinko kyllä paistaa.

Minä kietoudun villaan
ja
suljen hetkeksi silmäni.


Halatkaa niitä jotka ovat lähellä
ja
lähettäkää lentosuukko niille jotka ovat  kaukana.

Suukkosin,


Ihanaa lauantaita kaikille!

torstai 15. syyskuuta 2011

Tuisketta ja tunnelmointia





Tänään on taas juhlittu syntymäpäivää!
Olen leiponut ja järjestänyt,
sännännyt kauppaan lahjaa ostamaan,
kuunnellut malttamatonta sankaria
ja laskenut kymmeneen.
Monta kertaa laskenut kymmeneen.

Tänään olen saanut tavata ystäviä,
niitä rakkaita joita nykyään niin vähän ehtii nähdä.
Pyörät pyörivät nyt ihan liian lujaa,
ihana keventää taakkaa nurisemalla,
pospottamalla ja paasaamalla niille
jotka itsestään ymmärtävät.
tietävät.

Kävin lasten kanssa saunassa
ja sytytin kynttilät.
Komensin konkkaronkan sänkyihinsä
ja nostin varpaat viltin alle.
Otan käteeni kudelman,
villatakki pienelle rakkaalle kummitytölle.

Annan kakkulautasten odottaa ruokapöydässä,
huomenna varmasti jaksan ne tiskata,
tänään en.

Lämpimiä ajatuksia sinulle!



torstai 1. syyskuuta 2011


 




Se on suuri,
se on lämmin,
se kutittaa
ja roikkuu päällä.

Se on paksu,
se on raskas,
se on karhea
ja houkuttelee käpertymään.

Se kuljettaa minut töihin kylmänä syysaamuna,
se sulkee sisäänsä ja pitää hyvänä.
Se lohduttaa ja on vaan ihan täydellinen :)

Siinä on virheitä,
niin kuin meissä jokaisessa.

Minun villatakkini!

Valmis!