maanantai 23. kesäkuuta 2014

Mökillä










Se oli kylmä juhannus.
Kylmä, tuulinen ja sateinenkin.
Me oltiin siellä missä aika lakkaa olemasta,
kiire väistyy
ja metsä houkuttelee kulkemaan. 

Hillat tekevät tuloaan,
toiset vielä kukkina,
osa suppuina ja muutamia jo raakileina.
Taivaanvuohi määkii ylhäällä,
näkymättömissä.

Suopursut puhuttelevat,
kaikessa rujoudessaan tuoksuvat suloisesti
 ja kukkivat loisteliaasti kylmyydestä huolimatta.

Tänään en oikein osaa olla, 
pyörin itseni ympäri
ja olen viehainen kylmyydelle.
Huomista odotan.

Piupau

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Lunta tulvillaan








Heräsin aamulla myöhään,
kesäloman ihanuutta, josta olen osannut huonosti nauttia.
Lueskelin sängyssä ja venyttelin.
Nousin istumaan ja tirkistin verhon raosta,
hieroin silmiäni kerran
jos toisenkin. 

Lunta satoi taivahan täydeltä!
Ryntäsin ulos, 
kumisaappaissa ja kylpytakissa.
Daalia, ruusut ja pionit,
kaikki lumen alla luupallaan.
Nostelin ruukkuja kohmeisin sormin sisälle suojaan,
auttamattomasti myöhässä.

Voi itku!

Tämä ei ollut hyvä päivä.

Piupau



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Perjantai



 Olen...
mitä kaikkea olenkaan tehnyt näinä päivinä?

Lentävät kuin siivillä,
nämä päivät.
Alkavat aamulla varhain ja hiipivät iltaan niin nopeasti,
 etten huomaa.

Käristin vatsanahkani punaiseksi, 
sinä yhtenä päivänä,
kun lämpö helli meitä.
Muutaman hetken olin rauhassa ihan itseni kanssa.
Revin kasvavaa heinää seinustoilta ja kukkapenkin reunalta.
Kastelin, lannoitin ja huomasin hyttysten tulleen.

Retkeiltiin pienten kanssa siskon vaunulle.
Leirintäalueella oli mieletön fiilis ja paljon mukavaa tekemistä lapsille. 
Tutkittiin pururatoja ja leikkikenttiä.
Murkut pyörittelivät silmiään niille puisille puolapuille
 ja muille jumppavehkeille siellä pururadan varrella.
Aika oli valitettavasti saanut vehkeet rempalleen, 
mutta minusta niissä eli mieletön energia.
Paljon parempi kuin rautaisissa punteissa,
 joita tämä päivä viljelee.
Paistettiin makkaraa ja tiskattiin pesukooleissa.
Oltiin vaan.
Ihan parasta!

Tänään silitin läjän keittiöpyyhkeitä jotka pilasin.
Itken ja nauran.
Joskus kannattaisi perehtyä asiaan paremmin,
ennen kuin säntää keittämään kankaita, 
niin kuin perunoita.
Eikä se tapahtunut edes tänään,
13. päivänä ja perjantaina.
En siis voi syyttää kuin itseäni.



Piupau

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Unelmien Porvoo







1800 kilometriä, monta kaupunkia ja niin paljon naurua,
 että suu hymyilee vieläkin, kun sitä muistaa.
Rakkaita ihmisiä, ruokaa,
jäätelöä ja näkemistä.
Loma oli hyvä!

Päivä porvoossa oli yli odotusten,
siitäkin huolimatta, 
että olin odottanut sinne pääsyä jo monta vuotta, 
haaveillut ja odottanut.

Ihania pieniä kauppoja,
moukkuisa kujia,
taloja, joita luulisi olevan vain saduissa.
Lämpöä riittämiin,
kahviloita ja kukkivia pensaita. 
Huokailen vieläkin,
niin ihanaa se oli.

Juhannussiivous on hyvässä vauhdissa.
Pöly lentää katoista ja ikkunat kirkastuvat,
verhot vaihtuvat pitseihin ja mattoihin haetaan kesänvärit.
Pöydillä tuoksuu kielot ja sireeni.
Pyykkikone on kovilla,
viisi päivää se saikin laiskotella,
tuppaa kostautumaan tuollainen lorvinta.

Puutarhalta hain sireenin taimia,
yhden ison ja yhden pienen.
Tahtoisin lisää.
Nyt odotan sitä,
 joka toiselle kuoppaa kaivaa.

Piupau



sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kesäkuu











Niin laulettiin suvivirsi,
koululaukut lensivät nurkkiin ja kesävarpaat maalattiin. 
Alkoi loma!

Piha heräilee kovaa vauhtia,
rumuus väistyy ja kauneutta kasvaa tilalle.
Näin on hyvä.

Työkalut on kaivettu esiin,
olen ottanut uuden roolin työnjohtajana,
seison vieressä ja komennan.
Välillä maalaan mutta tontilta en poistu. 
Tekemisenilo ja innostus on tiessään,
aikaa ei ole
 ja kun tekemistä on liikaa on vaikea tarttua mihinkään. 

Minun mittani on täysi,
repsottavat portaa, maalaamattomat ikkunanpielet
 ja kaikki se keskeneräisyys repii enemmän kuin koskaan.
Kihisen kiukusta ja unohdan rakastaa tätä kultaista kotia.
Ulkovuoren on valmistuttava tänä kesänä.
Piste.

Siivosin kuistin,
kesä tuli hetkessä,  kun levittelin kukalliset liinat
 ja pirteät matot.
Kesä ja ihana mieli.
Pihalla vierailee pieniä jalkoja,
iloitsen kun saan taluttaa kädestä 
ja olla läsnä.
Kunpa minulla olisi taikasauva.
Monta asiaa olisi korjattavaksi.

Huomenna me menemme lomalle.
Halataan niitä,
joita nähdään niin liian harvoin.
Katsotaan kauniita kaupunkeja ihan kotimaassa
ja nauretaan auringolle (tai sateelle). 

Omenapuu uhkaa kukkia juuri nyt,
kun minä lähden.
Toivontan pörriäiset vieraisille,
kunpa niitä olisi tarpeeksi.

Iloisiä päiviä toivotellen,

Piupau