Viime viikolla meillä oli vieraita,
perinteikkäästi pistäydyimme paikallisessa sisustuslikkeessä.
Whitehouse on sisustajan paratiisi.
Joku maalarikärpänen pääsi puraisemaan minua,
puraisikin kipakasti.
Aivan ihastuttavat kalkkimaalit saivat ajatuksen lentämään
ja sisustuksen ilo syttyi jälleen.
Nyt on maalattu vanha remppatuoli.
Kamala sininen rumilus sai uuden hempeän pinnan.
Yhden toisenkin maalasin,
siitä myöhemmin lisää.
Maalaaminen on niin mukavaa,
mitään esivalmisteluja ei tarvita.
Maali on vesiohenteinen ja hajuton.
Myrkytönkin se on.
Penkin pintaan pyyhkäisin värittömän vahan.
Kirjankin ostin.
Se on kulkenut käsissäni puutarhasta vuoteeseen,
ruokapöytään ja sieltä sohvalle.
En voi malttaa odottaa, että pääsen ostamaan lisää maalia.
Aijon maalata makuhuoneen tapetin.
Kunpa vaan osaisin valita värin,
näistä monista mukavista.
Pannuhuone on alkanut muuttumaan pyykkituvaksi.
Hitaasti.
Seison työnjohtajan ominaisuudessa ja komennan.
Rakkaani on flunssassa.
Tekee silti,
kun käsken.
Hymyilen.
Piupau
