perjantai 9. huhtikuuta 2010

Hymy

Tulimme aamulla kirjastosta, sää oli harmaa,
vettä ripsautteli.
Pihatielle päästyäni vilkaisin oikealle,
mikä ihme siellä vilahti.
Kovassa vauhdissa näin sen vain silmänräpäyksen.
Kiirehdin askeleitani,
voiko se olla totta?
Juoksuaskelin sisään,
kodinhoitohuoneeseen,
ja tadaa...
Verhon takana oli tapahtunut jymy-yllätys!!
Ensikertaa talvettamani pelargonia todellakin
KUKKII.
Ryntäsin hakemaan kameraa.
Aivan kuin pelkäten että kukka katoaa jonnekkin.
Siinä se on,
nuppuja on paljon,
useita kukkavarsia!
Olen yhtä hymyä!!
Pienet pistokkaat tököttävät terhakkaana purkeissaan.
Ehkäpä siitä pyrähtävät kasvuun,
yllättävät jopa kukkimalla.
Sitä kasvua odotellessa,
iloitsen tästä suuresta kasvunihmeestä.
Viereisessä purkissa ollut yksilö kuoli
pitkän talven taivuttamana.
Olin jo välillä nakata pakkaseen tämänkin kituvan,
lehtiään tiputtavan pölypesän.
Menin eilen kirpparilta etsimään nappeja villatakkiini.
Ajattelin että jostain vanhasta villatakista löytäisin tunnelmaan sopivat,
 aikaa nähneet napit.
Ei löytynyt villatakkia mutta tyynyliina löytyi.
Tyynyliinassa kahdeksan veikeää puunappia.
Täytyy mallata.
Ehkä hiukan liian vaaleat.
Toisaalta tykkään niiden yksinkertaisesta kauneudesta.
Upotin yhden napeista kokeeksi oliviöljyyn?!?!
Voiko niin tehdä?
En tiedä, mutta tein kumminkin.
Katsotaan miten sille käy.
Oliviöljyn väri on kaunis,
sen tuoksu tuo mieleeni raskausajan.
Tapasin voidella sillä vatsaani.
Ajatteli,
 että se ehkä suostuu värjäämään nappia hiukan,
antamaan sille ehkä miedon tuoksunkin.
Sitten se olisi täydellinen takkiin.
Rakastan tätä vaatetta.
Ei se ole ollenkaan täydellinen.
Hihat ovat himpun verran liian leveät.
Kainalosta jää pikkuisen pönköttämään,
mutta sama se.
Se on minun.
Itse tehty.
Ja olen siitä vallan ylpeä!
Nyt mielessä pyörii jo monta uutta neuleen mallia.
Kumpa raskisin ostaa noroa lisää.
En ehkä ihan vielä raski,
täytyy kutoa väliin jotain edukkaampaa.
Katselin ihania käsityö-blogeja.
Voi miten alkoi haluttamaan kehrätä itse lankaa.
Rukkihan minulla on,
ei puutu kuin tieto-taito.
Luulen että joskus vielä perehdyn asiaan.
Nyt ei ole vielä sen aika.

Neulomisiin

Piupau

13 kommenttia:

  1. Voui, miten ihanaa!!! Tätä se kevät on. Uusia iloisia asioita!

    VastaaPoista
  2. Ihana tuli tuosta takista! Paljonkohan siihen meni lankaa? Noro on kyllä ihanaa kutoa, mutta niin kallista niin kallista...

    Ihana nuppu kukassa <3 Taitava puutarhuri olet!

    VastaaPoista
  3. Todella kaunis neule. Rakastan värikkäitä vaatteita.

    VastaaPoista
  4. Takki on todella suloinen! Mistä ohje on kotoisin ja menikö tekemiseen kauan?

    Ihanaa ja kukikasta viikonloppua! :)

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, kun saa kevät herättelee henkiin. Olisi kiva kun itsekin voisi noita pelkuita talvettaa. Ja hienon villatakin olet tehnyt!

    VastaaPoista
  6. Wau pelargonista ja Wau takista :) ! Molemmat huikeita ilonaiheita!

    VastaaPoista
  7. Ihanaa varmaankin nähdä pelakuunsa kukkivan talvehtimisen jälkeen.
    Kauniin villatakin olet neulonut!

    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Kaunis villatakki, pirteä!!
    Rakastan pelargonioita, niin ihana kukka!:)

    VastaaPoista
  9. Oi, neule on ihana! Tulin kurkistelemaan tänne ja taidan ruveta rullaamaan noita vanhempiakin postauksia esiin. Mukavan näköinen blogi sulla!

    VastaaPoista
  10. Uuden Kuun Emilia: Eikös totta, kasvunb ihme jaksaa aina vaan pysähdyttää.
    Katsula: Taisi mennä viisi kerää?? En ole ihan varma kun ostin lankaa tosiaan aina vähän lisää, ei muka sitten tuntunut niin kalliilta :)
    Puutarhataitavuuteni on hyvin kyseenalaista, mutta kukka kumminkin!
    Aarre: Kiitos! Minäkin rakastan värejä, ja jotenkin tuo turkoosi on nyt ihastuttanut minua erityisesti.
    Sini: Ohjetta ei varsinaiseti ole, olen niin huono ohjeiden kanssa. Inspiroiduin Helinän (talossa)tekemästä Fepruary Lady sweater neuleesta, luin muutamia ohjeita joita löysin googlettamalla ja sitten vaan aloin kutoa. Takki on siis tehty yhtenä kappaleen, ylhäältä alas päin. Puikko on isohko, nro 5,5 joten työ eteni joutuisasti. Hihat pyörönä aina oikeaa. Kuukauden siihen kulutin "joutoaikani" , lopuksi meni jokin aika että haudoin millaiset hihat tekisin, tein ensin pitemmät ja purin sitten lyhemmäksi.
    Kirsikka: Kiitos! Ihan vaan kodinhoitohuoneen ikkunalla, verhon takan olen minäkin talvettanut. Ei ole sen parempia tiloja minullakaan.
    Helinä: Niin minustakin :)
    Ja suuri kiitos inspiraatiosta, sinun neuleesta se innostus lähti!
    Ulla-Kristiina: Kyllä se on kiva nähdä että talvettaminen voi todellakin onnistua, voitokas olo siitä tulee!
    Marge: Samoin minä, pelakuut ovat niitä ihan parhaita!
    Outi: Kiva kun tulit, toivon että viihdyt!

    Oikein ihanaa lauantai-iltaa kaikille!

    VastaaPoista
  11. Takki on tosi kaunis, ja eiköhän napeistakin tule vielä sopivat siihen. Ei oliiviöljy niitä pahenna, mutta ensin voisi petsata ja sitten vasta käsitellä öljyllä. Petsiksi riittää vaikka kahviliemi.

    VastaaPoista
  12. Juuli: Kiitos! Kahviliemi kuulostaa mielenkiintoiselta ja kuniin väriseltä. Mitä tarkemmin tarkoitit, ihanko vaan kahvia?

    VastaaPoista
  13. Mutta ajattele, kuinka pienestä asiasta sitä ihminen voi tulla iloiseksi!? Ihana, ihana pelargonia! :)

    Ja sievä villatakki, lämpimän näköinen, kodikkaan tuntuinen. Suloinen. <3

    Aurinkoa viikkoosi, Piupau!

    -Päivi-

    VastaaPoista