torstai 8. marraskuuta 2012

Just nyt




 


Just nyt voisin kirjoittaa siitä,
miten pitäis siivota kovasti
ja miten sotkussa on keittiö kun kannoin sinne taas kaikki kankaat ja koneet
 ja eilisen päivän ompelin ja leikkelin pölisevää plyyssiä.

Just nyt voisin kirjoittaa pitkän rääkynän siitä miten väärin on se,
että maailman mukavin ihminen sairastuu syöpään,
 vaikka se ei ollenkaan ansaitsis sitä, (kukapa nyt sitten ansaitsis).
 Ja vaikka se on elänyt elämänsä kunnolla, terveesti ja huolehtinu aina vaan muista
 ja ollu iloinen ja valoisa ja ihana. 
Ei niin sais käydä.

Just nyt voisin pospottaa pitkän tovin siitä,
miten ihmisistä on tullu itsekkäitä, 
laiskoja ja varsin uusavuttomia prinsessoja,
jotka makaa sängynpohjalla voivottelemassa 
että kun mun piti ihan itte tää vauvakin synnyttää.
(ei ihan kaikista ;) )

Mutta sitten me mentiin varkain ulos,
me ollaan sairaspäivällä pienimmäisen kanssa,
me otettiin kamera mukaan,
ja valmis väritakki,
(nappeja vaille)
ja me nähtiin pakkasen panemat oksat 
ja ne hiutaleet jotka leijui heleässä ilmassa,
ja pihalla tuoksui savu kun meijän uunissa on tuli.
Ja me hiivittiin ihan hiljaa
ja sitten me naurettiin. 
Ja pienimmällä oli päällään herrasmiestakki,
kun se on sen lempi vaate,
ja alle se puki fleesetakin ja sillä oli päässä mun pinkki palmikkopipo
ja se hymyili niin kuin vaan rakkauspakkaus voi hymyillä.
Ja siinä hetkessä oli taikaa...

11 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja IHANA villatakki!!!

    VastaaPoista
  2. Joo, elämä ei oo aina reilua, mutta silti siitä löytyy sitä kauneutta ja ihanuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oo, ei. Mutta onneksi tosiaan sitä kauneutta, niissä pienissä hetkissä.

      Poista
  3. Tuo villatakki on todellakin aivan ihana! Taisin sen värejä ihastella joskus täällä aiemminkin:) Olisipa minullakin kärsivällisyyttä noin isoon neuletyöhön..

    Kauniita sairaspäivän kuvia olette ottaneet. Yhteinen päivänne kuulostaa muutenkin juuri sellaiselle, mitä tarvitsit tähän hetkeen. Jaksamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan, väriterapiaa parhaimmillaan leikitellä värikkäillä langoilla, tuntea sormessaan villa ja silkki. Aina ei meinaa jaksaa, mutta onneksi nuo hetket auttaa muistamaan sen oleellisen.

      Poista
  4. Ihastuttavia kuvia! .... ja pieni hiiviskely rakkaan kanssa on kuin laittaisi rahaa pankkiin, niin ihania muistoja niistä jää.
    Elämän reiluus iskee välillä, mutta jaksamista ja voimia sekä paranemisia teille sinne <3
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi kauniista sanoistasi, ne lämmittävät.

      Poista
  5. Lämminhenkiset kuvat ja ihanaa oleskelua rakkauspakkauksen kanssa. Niin sitä ihmettelee välillä maailman menoa, itsekkyyttä, sairastumisia jne. Onneksi meillä on niitä ihania rakkaita ympärillämme joista voimaa ammennamme ja toivon mukaan heillekin jaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ihmeteltävää riittää, välillä sietämättömän paljon. Jaettu ilo on tosiaan kaksinkertainen ilo!

      Poista
  6. Lämminhenkiset kuvat ja ihanaa oleskelua rakkauspakkauksen kanssa. Niin sitä ihmettelee välillä maailman menoa, itsekkyyttä, sairastumisia jne. Onneksi meillä on niitä ihania rakkaita ympärillämme joista voimaa ammennamme ja toivon mukaan heillekin jaamme.

    VastaaPoista