sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Voi itku


Niin siinä sitten kävi,
että pelastus yrityksistä huolimatta,
paviljongi otti eilen myrskyssä komean ilmalennon.
Siinä samassa rytäkässä lensi taimet pitkin pihamaata, 
omenapuu sai siipeensä ja paviljongin runko vääntyi mutkalle.
Illalla itketti niin paljon!

Revittiin hirmumyrskyssä verhoja ja katosta irti,
kohmeisin sormin, niin kuin laulussa sanotaan.
Yritettiin välttyä lisävaurioilta,
suojella omenapuuta katkeamasta 
ja saada teltta pysymään omalla pihalla.
Onneksi nuoriso oli kotona,
ja mies.
Yksin en olisi selvinnyt.

Sormet oli  kaiken tämän jälkeen niin jäässä,
että tuntui kuin tuhat tikkua olisi sojottanut kynsien alta,
olin melko varma, että kynnet irtoaa.
Rakkaani kädestä valui veri.
Itketti.

Aamulla aloin perata sitä syntynyttä sotkua,
itkettää vieläkin.
Valkoiset verhot on yltäpäältä mullassa ja roskissa.
Pesukone laulaa.
Pesuhuone on täynnä multaa ja haisee kalanverkolle.

Voi itku!

Töihin on mentävä.

Piupau

11 kommenttia:

  1. No voi harmi!!! Täällä Keski-Suomessakin on tuullut koko viikonlopun ajan, mutta noin suuria vahinkoja ei sentään ole sattunut. Voimia siivoamiseen!!!

    VastaaPoista
  2. Voi itku! Tiedän tuon tunteen, meillä pavljonki oli rytyssä pari viikkoa (ja postausta) sitten :( Onneksi saatiin se kuntoon, mitä nyt revenneen katon tilalle jouduttiin laittamaan pressu... Ne on niin ärsyttäviä nuo kovat tuulet, kyllä pitäisi olla puinen huvimaja. Voimia sinne ja pienempiä tuulia toivotaan <3

    VastaaPoista
  3. Voi ei... en tiennytkään, että tuulet oli jossain niin kovia :(

    VastaaPoista
  4. Voi harmitus...kyllä tuossa tilanteessa itku tulee ja minulta jokunen ärräpääkin pääsisi suusta.
    Toivotaan, että myrsky laantuu ja saisitte edes siivottua auringonpaisteessa.

    VastaaPoista
  5. No voi itkuksihan tuo pistää.:)

    VastaaPoista
  6. Voi ei, niin harmittaa puolestasi .. Tuntuu pahalta, varmaan hirmuinen sotku. Mutta koittakaa jaksaa, apujoukkojen turvin. Toivottavasti suurin osa taimista säästyi kuitenkin. Tsemppiä sinne..

    VastaaPoista
  7. Eipä ihme että itkettää. Minä olin iloinen että nostettiin miehen kanssa kasvari paikoilleen perjantaina ja illalla vielä kohmeisin sormin laitoin siihen oven vaikka olisi jo haluttanut nukkumaan. Vältyttiin näin isommilta myrskytuhoilta, vain vielä ilman avaajaa oleva kattoluukku lähti myrskyssä irti ja sitä jouduttiin vähän oikomaan... Naapurin trampoliini oli kietoutunut heidän peräkärryn ympärille, meidän onneksi pysyi paikoillaan... Oli kyllä melkoinen myräkkä.

    VastaaPoista
  8. Voi ei!!! Meillä tuulee usein, joten paviljonki on ruuveilla kiinni terassissa ja kattokangas on sähköstripseillä (lieneekö oikea sana suomeksi) kiinni rungossa.
    Tämä kevät saisi nyt kyllä kääntyä lämpimäksi kesäksi - en tykkää enää palella ja katsella tummia pilviä.
    Tsemppiä sinne korjauspuuhiin!

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikille myötäelämisestä! Onneksi paviljongi saatiin uudelleen tolpilleen. Vääntynyt runko anto taitavan miehen käsissä periksi ja taipui takaisin entisiin mittoihinsa. Sotku oli kamala ja työtä paljon, mutta onneksi siitä tuli kuitenkin vielä käypä peli, hiukan korjailtu, mutta välttävä.

    VastaaPoista