sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kaivauksia






Lämpö on tullut.
Ja syksy.
Iltaisin on niin pimeää, 
ettei löydä reittiä öisillä pissareissuilla.
Aamu oli kirpeä.
Pitkien vapaiden jälkeen hyppy arkiseen aamuun.
Lämpömittari näytti neljää astetta.

Pienimmäinen palasi pieneltä lomalta, 
pääsi tuttavaperheen matkassa huvipuistoilemaan.
Voi sitä iloa.

Mustikat maistuvat sateelta.
Muutama pieni retki metsään on jo tehty.
Saalis ei ole ollut suuri,
mutta siteäkin tärkeämpi.

Kesä, jota ei tullut oli ehkä kamalin ikinä.








Kaivinkone on myllännyt kukkapenkissä,
uusi pyörätie tekee tuloaan.
Joak ikinen arkiaamu olen herännyt koneiden jyskeeseen.
Tontti tien alle on lunastettu jo aikoja sitten,
joten omaansa kaivavat,
eikä valittaa voi.
Itku tulee usein,
 kun ohi kävelee,
kun tulee kotiin ja kun aamulla herää.
Ei vaan voi muuta.

Piupau


5 kommenttia:

  1. Voi,ei! Ihan varmaan tuntuu pahalta.
    Sanotaan aina, että etsi asiasta jotain positiivista, nyt voi olla vaikeata sitä löytää...

    Kaikesta huolimatta, aurinkoista alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Kamalaa tuo on..katsoa,kun kukkapenkit murskataan.Hali <3 Onneksi nyt on lämmennyt ja päivisin varsin lämmintä.Nautitaan näistä päivistä.

    VastaaPoista
  3. Voi ei. Kaivinkone ja kukkapenkki eivät oikein sovi yhteen. :/
    Toivottavasti elokuun ihanat illat lämmittävät mieltä.

    VastaaPoista
  4. Voi ei ja osaat kirjoittaa sellaisella haikeudella, että ihan tänne asti koskettaa. <3 Hermo menisi myös tuohon mekkalaan aamuisin. Zemppiä <3

    VastaaPoista