torstai 25. helmikuuta 2010

Koiruus

Tässä kuva pienestä karvakerästä.
Pienokaisesta, joka tulla tupsahti perheeseemme ja valloitti hetkessä kaikki ihmisolennot.
Olemme hyvin onnellisia tästä uudesta tulokkaasta.
Sen vilpitön ilo ja läheisyyden tarve hellyyttää.
Meillä on paljon oppimista, tästä ystävästä.
Luemme koirakirjoja.
Mietimme sääntöjä.
Ostamme tarvikkeita ja luemme hoito-ohjeita.
Villakoiran turkkia pitää hoitaa, pestä, harjata ja trimmata.
Kaikki vaatii opettelua mutta me selviämme siitä, uskoisin :)


Sitten kuvahaasteeseen

Se menee näin:
1. Avaa kuvatiedostoistasi neljäs kansio
2. Avaa tuon kansion neljäs kuva 
3. Julkaise kuva blogissasi ja selitä se
4. Haasta neljä muuta bloggaajaa mukaan.


Tämä kuva on viime keväältä, pihaltamme. Peeputti siinä poseeraa, aurinko vain häikäisee niin kirpakasti että käsi oli nostettava kasvoille. Lapset tykkääväät kuvaamisesta. Kutsuvat ottamaan kuvia aina kun on kamera näkyvillä. Aikuisista sellainen ominaisuus katoaa, useimmista.

Kiitokset Lauralle haasteesta!
Oli hauskaa selailla vanhoja kuvia.
Tämän vanhempia kuvia minulla ei juuri olekkaan tällä koneella.

Koska aika moni on jo osallistunut tähän haasteeseen, muutan vähän sääntöä numero neljä:
Ottakoon haasteen vastaan jokainen nuoren, alle vuoden ikäisen blogin pitäjä, joka ei ole vielä tähän osallistunut.

Piupau

Ps. Osasin linkittää!! Ja olen onnellinen siitä :)

6 kommenttia:

  1. Voi, mikä suloisuus!
    Kaikki menee varmasti hyvin ja opitte ihan luonnollisesti kaikki koirajutut ja turkin hoidot, kunhan vain tutustutte ja opitte toisenne tuntemaan :)

    VastaaPoista
  2. Suloinen on hän! Kyllä te siitä selviätte. Neitokainen on onneksi niin innostunut asiasta ja valmistautunutkin asiaan hyvin.

    VastaaPoista
  3. Oi mikä koiruli, ihana söpönöpö. :)

    Ja eipä kestä! :)

    VastaaPoista
  4. suloinen koira! vaikkakin ite koiria pelkään..;)

    VastaaPoista
  5. Ihanan suloinen pieni koira, ja mikä katse tuossa ensimmäisessä kuvassa!

    Meiltä löytyy "vain" kissoja, koiruudestakin olen kyllä haaveksinut jo vuosia, ehkä sekin päivä vielä tulee! Mutta oli lemmikkiystävä mikä tahansa, tulee hänestä nopeammin kuin uskoisikaan niin rakas, kotona odottava tassuttelija:)

    VastaaPoista