Täpinöissä

Kuusi on kannettu sisään,

siis pikkuriikkinen,

tunnelmantuojaksi.

Kynttilöitä on sytytelty ahkeraan,

koristeita jo aseteltu sinne tänne.

Nautittu jouluruuasta,

tavattu rakkaita ihmisiä.

Jouluvalot

on aseteltu hellyydellä,

sisälle ja ulos.

Eteisen komero on saanut viimein vetimet,

kaunokaiset on hankittu

White Houesta.

Olen kutonut,

olen ommellut,

olen tikannut,

olen leiponut,

olen keittänyt riisipuuroa,

olen käynyt lasten kanssa pulkkamäessä,

olen lukenut Heinähattua ja Vilttitossua,

olen pessyt ja föönännyt koiran,

olen iloinnut,

olen huokaillut.

Olen puhunut puhelimessa monen tärkeän ihmisen kanssa,

olen pessyt pyykkiä,

olen tyhjentänyt matkalaukkuja,

olen lämmittänyt leivinuunin,

olen tehnyt kaikkea sitä mistä olen haaveillut,

mitä olen kaivannut

ja mikä on ollut pitkään rästissä

...niin ja sitten vielä...

Vaihdoin ne punaiset päälliset sohviin :)

ONNELLINEN

on oloni nyt!

Tästä on hyvä sukeltaa taas

kiireiseen työviikkoon!

Hyvää 1. Adventtia Sinulle!

Suunnitellaan

"Alakko nää tänä jouluna taas tekemään niitä tonttuja"

kysyy Matipoi

"pitäis alkaa"

tuumaan.

Viime vuonna niitä tuli tehtyä,

voi miten hauskaa

ja innostavaa.

Nyt on ompelukone huollossa

ja aika...

mihin on kadonnut kaikki se aika

jolloin askarrelaan,

ommellaan,

kudotaan

ja nautitaan tekemisen ilosta?

"Mihin me pannaa kuusi tänä vuonna"

kysyy Matipoi

"En tiedä"

pitää suunnitella.

Vaihdetaanko punaiset päälliset sohviin?

Joka toinen päivä päätän vaihtaa,

mutten jaksa,

ja joka toinen päivä en halua,

tahdon valkoiset.

"joko joulukortti tarvikkeet on ostettu"

No ei,

pitänee suunnitella.

Askartelu on ihanaa,

aikaa on vaan löydyttävä!

Ihan pakko!

Halaan ja rutistan.

Toivotan tuoksuvaa viikonloppua!

Piupau

PS: Kuvan lataus tökkii jälleen :)

Ihan mahtavaa!

Pakkanen

Pakkanen on paukutellut helkseleitään oikein kunnolla.

Tai siltä se ainakin tuntuu,

kun ei ole vielä tottunut :)

Poskipäitä nipisteli mukavasti

kun kipsuttelin kauppaan.

Päivän sisällä istuminen

saa kauppareissun kävellen

tuntumaan yleelliseltä.

Joulukoristeet ovat löytäneet

tiensä sisään.

Adventtina aijoin iloita koriste kääröjen availusta,

valojen runsaudesta,

joulun tuoksusta

ja

monista joulun herkuista.

Pari päivää reissussa

menee kuin siivillä.

Sitten on aika

sukeltaa jouluun,

antaa ilon tulla.

Riemu

Riemu voi syntyä monella tapaa.

voi riemuita kun saa

eteiseen uudet lamput.

Voi riemuita vaikkei ne vielä edes valaise.

Sähkömiehen lapsilla

ei ole valoja :)

Vai miten se meni?

Kauniit ne ovat,

ja juuri niin sopivat kun toivoinkin.

Tänään sain riemuita kotiin paluusta.

Kahden päivän työmatka,

yksinäinen ikäväinen yö.

Kotona lapset odottamassa.

Rakkauden halauksia,

tiukkoja puristuksia.

Yöksi kullan kainaloon.

Parasta ikinä!

Ja voi tuota sirkuskoiran riemua,

ihan rajatonta.

Meinaa tikahtua riemuunsa

kun joku perheenjäsen kotiutuu.

Niin lämmin ja ilahduttava vastaanotto.

Kotona on hyvä olla!

Ripotellen

Pikkuhiljaa ripottelen

punaista ympäri kotia.

Pilkkuja sinne,

pilkkuja tänne.

Viikonloppu on hujahtanut jo lauantai iltaan.

Syntymäpäiviä on juhlittu kaksi päivää,

ihania ihmisiä,

herkkuja

ja paljon kynttilöitä.

Joulun odotus on alkanut,

pipareita maisteltu,

lehdet kaivettu luettaviksi

ja mielessä muhii ajatus punaisista sohvita.

Antaudun täydelliseen tekemättömyyteen,

unohdan kaikki tekemättömät työt.

Ihana teehetki

uutta lempparia maistellen.

Saunaa ja iltapalaksi koktailpiirakoita,

sienisalaatilla täytettyjä kalkkunarullia.

Ja lasi punaista viiniä,

joulunpunaista :)

Aijon jopa lakata murehtimasta

hukkautuneita joulukoristeita,

ainakin täksi illaksi.

Huomenna rynnistän aittaan ja

käännän jokaisen sotkuisen nurkan.

Rentouttavaa iltaa

teille toivon,

kullanarvoiset  ystävät!

Loma

Me olimme lomalla.

Kuusi päivää perillä,

kaksi päivää matkustusta.

Maspalomasissa,

kukkivassa paratiisissa.

Siellä työkiireet todella unohtuvat,

kotityöt saa hetkeksi jäädä.

Ei kokkausta,

ei pyykin pesua,

ei huolta huomisesta.

Lämpö,

rauhaa,

iloa ja valoa.

Unohtumattomia retkiä

rakkaiden kanssa.

Herkuista notkuvia pöytiä,

huojuvia palmuja

ja hiekkadyynejä.

Ihan kerrassaan mieletöntä!

Paluu arkeen!

Auts,

ja voi sentään.

Arkea ihan kympillä.

Sairas lapsi,

kiire,kiire,kiire

ja aikataulujen yhteen sovittelu.

Muistettava sitä

ja muistettava tätä.

Aamulla pitää lähteä reisuun,

yrittää keskittyä

oleelliseen.

Matkalaukut paukkuu

avaamattomina kuistissa

pakkasen armoilla.

Sielläpä odottavat :)

...vaikka seuraavaa lomaa