Ylhäältä alas.
Valmistui villatakkini jonka aloitin jo viimekesänä.
Lanka on periytynyt monen mutkan kautta minulle,
monta monituista vuotta pyörinyt minunkin kaapassani
ja nyt viimein muovautunut mukavaksi kesäpuseroksi,
ihanan sopivasti juuri syksyn kynnyksellä ;)
Se on niin mukava päällä että saattaa saada
paikkansa myös talvisemmassa käytössä.
Hihat on tehty eri langasta,
puuvillasilkistä,
ja jätin ne tarkoituksella vajaamittaisiksi,
hiukan pussittavaksi.
Langan loppumisella ei ole osuutta asiaan.
Kuminauha hihansuuhun on vielä ompelematta.
Napit ostin lankamaailmasta,
ompelin paikoilleen kolme ja jäin miettimään,
onko enempi ehkä jo liikaa?
Alhaalta ylös.
Viimeinen ulkoseinän palanen on purettu
ja uudet paneelit saatu paikoilleen.
Ikkunanpielet puuttuu.
Aloittelin eilen jo maalausta.
Maalaus on mukavaa,
paitsi silloin kun se on hankalaa ja kivunloista.
Eilen se oli niitä molempia.
Kuistin katon päällä,
räystäiden alla on varsin hankalat kolot maalata,
makasin mahallani ahtaudessa
ja yritin kurotella kaukaisuuksiin.
Tänään aamulla tunsin todella sen selässäni.
Hailuotolainen huhuilee korissa,
hihat on kyynerpäihin asti valmiit
mutta viimeiset metrit tuntuvat loputtomilta.
Monta paljon mukavanpaa työtä houkuttelisi,
meninkin ostamaan uusia lankoja :)
Puen päälleni jo syysvärejä,
keltainen on niin herkullinen.
Piupau