Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämää. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. lokakuuta 2011

Odotan


Pikkuinen villatakki rakkaalle,
nappeja odottelee.


Sirkuskoiran kaveri,
pää tyhjänä,
samaistun.


Elämänvirta on temmannut mukaan.
Tarttunut tiukalla otteella
takamuksesta.
Pyörittää ja riepottelee.
Hukkuttaa hulluun kuohuntaan,
haukon henkeä märällä kalliolla.
Kroolaan seassa kuin paraskin uimari,
väistelen suurimpia kiviä,
kolhiinnun ja jatkan matkaa.

Odotan iltaa ja tyventä,
laineilla lipumisen autuutta.
Kyllä se välillä hellittää,
antaa rauhassa hengittää,
pahinkin elämänvilske.



torstai 18. marraskuuta 2010

Riemu


Riemu voi syntyä monella tapaa.
voi riemuita kun saa
eteiseen uudet lamput.
Voi riemuita vaikkei ne vielä edes valaise.
Sähkömiehen lapsilla
ei ole valoja :)
Vai miten se meni?
Kauniit ne ovat,
ja juuri niin sopivat kun toivoinkin.


Tänään sain riemuita kotiin paluusta.
Kahden päivän työmatka,
yksinäinen ikäväinen yö.
Kotona lapset odottamassa.
Rakkauden halauksia,
tiukkoja puristuksia.
Yöksi kullan kainaloon.
Parasta ikinä!


Ja voi tuota sirkuskoiran riemua,
ihan rajatonta.
Meinaa tikahtua riemuunsa
kun joku perheenjäsen kotiutuu.
Niin lämmin ja ilahduttava vastaanotto.

Kotona on hyvä olla!



sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kesän onni

Me rakennamme kaappia,
uuteen eteiseen.
Lattialaattojen loppuminen
on aiheuttanut paljon päänvaivaa,
harmaita hiuksia
ja menetettyjä tunteja.
Etsimme sopivia laattoja
puuttuvia paikkaamaan.
Sopivia ei löytynyt,
ei sitten millään.
Niinpä rakennamme kaapin,
kiinteän sellaisen.
Sorvin jyrinää,
listoja,
maalia,
pakkelia
ja kittiä.
Paljon ylmääräistä työtä,
hikihelmiä helteessä,
onnistumisen tunteita
ja onnellisuutta.
Hyvä siitä tulee!
Pesimme Matiboyn kanssa saunan.
Harjasimme vimmatusti,
lutrasimme oikein kunnolla.
Mäntysuovan tuoksua,
puhtaita pellavia.
Pesuhuoneessa suloinen menthoolin tuoksu.
Lämpöä ja läheisyyttä.
Onnellisia hetkiä puhtaassa saunassa.
Sirkuskoira iloisesti mukana menossa,
tassut touhusta täpinöissään.
Hurjia kurveja auringossa,
loihakasta loikoilua varjoisissa kulmissa.
Kesän onni!
Se on täällä!

Piupau

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Tultasyöksevä äiti

Se tulee,
ei yllättäin
mutta aina yhtä toivomattomana vieraana.
Se tarttuu tiukkaan,
useiksi päiviksi.
Silloin ei mikään ole valkoista,
linnut eivät laula,
tuuli ei puhalla lempeästi.
Sen näkee kalenterista,
että se tulee!
Voi varautua,
varoittaa rakastaan.
Silloin on vaikea jaksaa itseään.
Se vaikuttaa tunteisiin,
se kiristää pinnoja,
puristaa,
ahdistaa
ja turvotta.
Se kivistelee
ja kirskuu.
Tultasyöksevä äiti elää sumussa,
kiireessä.
Se näkee kaikki epäkohdat
ja kärsii kaikkien tekeämttömät työt nahoissaan.
Äänet kovenevet
ja lasten mekkala muuttuu sietämättömäksi.
Eteen tulevat tavarat ärsyttävät,
 naapurin lempeä mummokin näyttää irvistävän.

Tiedetään,
että se kuuluu asiaan.
Tiedetään,
että se helpottaa kohta.
Tiedetään,
että ne on ne hormoonit,
jotka heittävät häränpyllyä.


Näistä päivistä on vaan selvittävä,
opittava nauramaan itselle,
tunne on jaettava,
puettava sanoiksi,
ymmärrettävä.

Se helpottaa!
Ainakin hetkeksi :)

Piupau

Ps: Kiitän jokaisesta ihanasta kommentista!

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Ystävyys

Elämänpyörässä, ruuhkavuosissa,
äitinä, vaimona,
hoitajana
ja remonttireiskana,
sitä
ihan melkein unohtaa miten kaipaa
ystäviään.
Sunnuntain elin itselleni!
Sain tavata kaksi rakasta ystävää.
Toisen on elämä heittänyt kauas,
antanut erilaiset sävelet elämälle,
 niin paljon on jaettu ja koettu.
Rakas ihminen!

Toinen on kulkenut rinnallani,
nauranut nauruni,
itkenyt itkuni,
kokenut tunteeni laidasta laitaan.
Kovin kaukana,
silti läsnä jokaisessa päivässäni.
Rakas ihminen!
Ja me shoppailimme,
 hörppäsimme kiireessä kahvit,
vähän suklaata
ja lihapullia :)
Aika lentää siivillä, pieni hetki kuluu liian nopeasti.
Velvollisuudet kutsuvat.
Minä hymyilen.
Kaipuu kasvaa,
mutta tiedän että kohta taas nähdään,
puhutaan yhtäaikaa,
vaikka sanoja ei edes tarvittaisi.
Ostin varjostimen posliinilampunjalkaan.
Itselleni kengät,
housut ja paidankin.
Oli ihana juoksennella ihan omaan tahtiin.
Mennä hömpsöttää ihan huoletta.
Antaa tuulien puhaltaa,
elämän viedä mennessään,
kyllä me kestetään,
pienet hetket kannattelee.

Voimia alkaneeseen viikkoon!

Piupau