JOULU

Pääsi sydämiimme,

viipyi hetken,

lämmitti ja kosketti.

Aattoaamuna tein päätöksen,

 kutsuin siskoni perheen joulua jakamaan,

vatsatautia potevat,

kaiken sen riskin tiedostaen.

Saimme ihanan joulun,

koko perhe koossa.
Prinsessan ilo,

siskon halaus.

Saimme myös perinteisesti

ihanan joulupäivän appilassa.

Joulusauna pihalla,

grillikodassa liekkien loimu.

Yhdessäolon iloa.

Tapaninpäivänä heräsin

ikävään ääneen.

Pikku-M oksensi,

sitten Pienimmäinen

ja vielä illalla Neitokainen.

Isomman siskoni koko

 perhe on kaatunut

ja isäni.

Kaksi appilaa ja kaikki siellä

olleet on todnäk tartutettu :(

Mitä voin sanoa?

Pahoittelen.

Jos pikakelaus toimisi oikeassa elämässä,

poistaisinko päätökseni?

EN

Ovet ovat avoinna rakkaiden tulla,

silloinkin kun on sairas,

ja varsinkin

 JOULUNA!

Huomenna on työpäivä,

aamu näyttää kuinka monta meistä

on kykenevä arkiseen aherrukseen.

JOULUHALAUS

Levollisin mielin,

hymyillen,

kiitollisena

ja mietteissäni

olen valmis jouluaattoon.

Tekemättä jäivät monet aikeet, pölyt pöllöttävät muurin päällä, kangasläjät lötköttävät vessan nurkassa (jooo,luit oikein, vessan nurkassapa juuri). Pyykkiä on kopassa ja kopan vieressä. Tiskiä pöydällä ja murusia lattialla, mutta se onni on ihan mieletön. Maallinen muuttuu mitättömäksi.  Sytyttelin pihamalle kynttilöitä. Pakkasta 30 astetta. Se jos jokin pysähdyttää, valkoiset kiteet koskettavat, lumoavat.

Lapset kieppuvat kaulassa, kihisevät jännityksestä. Hymyilevät ja ovat niin läsnä.

Kauppareissulla kohtaan ystävän, halaus ja hyvä olo.

Olemassa ovat nuo rakkaat,

olen varma että vielä joskus on aikaa.

Saunassa koko perhe, lauteilla paljaina puheen pulinaa, toiveita ja haaveita.

Yhdessä katettu pöytä, juustoja, keksejä, viikunakomponettia.

Eilen iltasella sitä keittelin.

Siskoni, rakkaani kotona kipeänä.

Sydäntä riipii jännitys,

pääsevätkö tulemaan,

joulua jakamaan.

Uuden Kuun Emilia kirjoitti blogissaan kauniisti erilaisesta joulusta.

Kiitos Emilia koskettavista sanoista.

Minäkin vietin yhden joulun sairaalassa, nuorena tyttönä.

Mitä siitä jäi muistoksi mieleen,

vanhempien syvä huoli, heidän surunsa ja mielipahansa siitä että jouduin olemaan pois kotoa.

Minä olin niin sairas etten jaksanut oikein surra,

en tiedä olinko oikein edes läsnä.

Tiesin että perheeni näki vaivaa vuokseni,

luulenpa että tunsin jopa syyllisyyttä.

Syyllisyyttä siitä että toiset kärsivät vuokseni.

Sain lahjaksi kultaisen kellon,

rakastin sitä kelloa.

Meille joulu on ollut aina perhejuhla,

suurella P:llä.

Siskot, veljet, mummit, kummit

kaikki on halu haalia lähelle.

Kaikkea ei voi saada

mutta mahdollisimman paljon,

senkin uhalla että lyhyt loma menee säntäilyyn paikasta toiseen.

Pysähdyttävät sanat lasten suusta:

Kun ehdottelin josko kuuseen laitettais vain kipsisydämmiä ja oikeat kynttilät...

TEE SELLAINEN TYLSÄ KUUSI SITTEN KUN OLET YKSIN,

me halutaan kaikki mahdolliset koristeet.

Sitten kun olen yksin,

en minä osaa olla yksin,

en ikinä

enkä milloinkaan

ENKÄ VARSINKAAN JOULUNA !

Toivotan mitä parhainta joulua ihan jokaiselle,

onnea ja lämpöä...

mutta vaikka joulu onkin vain kerran vuodessa,

on se silti joka vuosi

ja vaikka yhden joulun skippaa

uusia tulee!

JOULUHALAUS !!

Ihan aina ei mene ihan hyvin.

Eilen saunaa pestessä

harja kopsahti

ja puinen ilmastointi räppänän suoja halkesi.

Totesin ettei kahta ilman kolmatta,

päivällä rakkaani oli peruuttanut auton tolppaan.

Tänää tuli se kolmas,

telkkari posahti.

Kirjaimellisesti,

hirveä pamaus ja salissa kaikki pimeni.

Mutta eikös ne lopu siihen kolmanteen,

yleensä.

Kuusi on kannettu sisään

ja

todistukset saatu.

Joulu tulla jolkuttelee

ja se on ihanaa.

Paljon jäi tekemättä,

suunnitteluasteelle sulivat

mutta

iloinnut olen,

ehkä enmmän kuin koskaan.

Kaksi yötä,

laskevat lapset,

minulle se on jo täällä!

Punaista

Touhua riittää

ja tohinaa.

Piparit on koristeltu,

talokin kasattiin :)

Ja siitä tuli taas niin kaunis!!!

Kukat avaavat nuppujaan,

kynttilät valaisevat

ja luovat tunnelmia aamusta

iltaan.

Jotkut ottavat rennosti,

ihmettelevät mistä moinen vilske.

Blogit ovat pullollaan kaikkea kaunista,

ihania ideoita

innoittavia ajatuksia.

Kiitos niistä teille jokaiselle.

Luen ja iloitsen niistä niin paljon kuin mahdollista.

Kommentointi on jäänyt

minimiin,

niin paljon on ahmittavaa.

Uusille lukijoille tervetuloa

ja kiitos

kunnianosoituksesta.

Kommentoijille

se suurin rutistus

ja KIITOS!

Kiitos

Kaunis kiitos

sinulle

Sanna-Pauliina.

Voitin Nostalgiaa ja Patinaa-blogin

arvonnassa

ja sain ihanan lippunauhan,

kauniisti paketoituna

ja ihanalla kortilla

täydennettynä.

Kiitos!!

Taikaa,

nuissa pienissä jutuissa,

lasten luomissa,

niissä ihan tutuissa.

Taikaa,

 lauluissa nuissa,

ilossa, hymyssä

lasten suissa.

Joulun taika on tarttunut tiukkaan,

joulunkukat on kannettu saliin.

Tontun lisääntyvät päivä päivältä

ja ilo...

olemisen onni ja autuus...

kodin rauha

ja kaikki kauneus

Eipä ole oikein sanoja

sitä kaikkea kuvaamaan...

Mutta te tiedätte :)

JOULUNTAIKA!

Se

on täällä!

Nauttikaa!

Ompelin muutaman tyynyn keittiönsohvalle,

GG-keittiöliinoista.

Hurmaava kuosi!

Pupu-Pitkäkorva odottaa talvivaatteita,

villatakin olen luvannut

paljaita käsivarsia lämmittämään,

ja töppöset tietenkin.

Aitta on koristeltu timanteilla,

puettu joulua varten parhaimpiin.

Uskomaton on se kauneus

jonka lumikiteet saavat aikaan.

Pakkanen paukuttaa

rakennusten nurkkia,

puut kannattelevat oksillaan

valkoista vaippaa.

Pikkujoulut on juhlittu.

Ihana reissu,

ihania ihmisiä,

ruokaa,

juomaa,

laulua ja tanssia.

Reissaaminen on aika rankkaa,

matkalaukkujen raahaamista,

myöhästeleviä koneita,

hälinää

ja kiirettä.

Kodin lämpö on kutsuva.

Pienet tontut ovat vallanneet talomme,

punalakkisia juoksentelee ympäriinsä,

soittavat uruilla huumaavia sointuja,

rummut paukkaavat,

kikatusta,

lämpimiä halauksia.

Kolmas adventti,

mihin katosi se pitkä piinaava odotus.

Ihanaa,
 Joulu on ovella.

Otetaan se vastaan!!

Tuiketta

Joulu se senkun lähestyy.

Ihan kohta se on täällä.

Valot lisääntyvät,

tonttuja tupsahtelee,

kuusia piirretään

ja pipareita mutustellaan.

Tunnelma

on rauhallinen.

Kävin ostamassa pikkujouluun

mekkosen,

korunkin

ihan ihanaisen.

Tikkaamisesta tullut rakko

 sormenpäässä on saanut parantua,

olen kutonut palmikkosukkia.

Juonut kahvia

ja kuunnellut lasten ääniä.

Viihtyvät kotona,

tuo pikkuväki.

Kavereita kylässä,

serkkukin tupasahti

iloa jakamaan.

Kynttilävarastot täytetään huomenna,

ikeaan,

sinne me suunnataan.

Tavataan ne kaikki muutkin rohkeat

jotka säntäävät itsenäisyyspäivänä naapuriin :)

Ompelua

Tilkkupeitto päätyi keittiön sohvalle,

Siitä tuli muhkea

ja jouluisen värinen.

Kynttilänjalka on uusi kirppislöytö,

äitini sen löysi.

Kiitos Äiti!

Ompelin saliin kapat ja tyynyt.

Ihana kangas on Hemtexin pöytäliinasta.

Sohva sai punaiset päälleen

ja kutsuu syliinsä köllimään.

Kyllä joulu on

POP.