Me ollaan kuljettu avojaloin ja nautittu lämmöstä.

Sinkkiamme on täytetty viilentävällä vedellä,

siinä on polskittu sydän pamppaillen.

Kesä on viimein täällä oikein kunnolla,

lämpöä riittää aamusta iltaan.

En ole vielä lomalla,

mutta jokaisen vaapaan hetken olen ottanut talteen.

Me ollaan poimittu vattuja.

50 litraa!

Silmissä vilisee punaiset pallerot kun ne illalla ummistaa.

Ai, että!

Eilen grillattiin,

istuttiin ulkona pitkään.

Aamulla lähdettiin marjaan,

ukkoskuuro yllätti ja kasteli meidät päästä varpaisiin. 

Enempää ei olisi voinut kastua.

Hulluutta.

Nyt yöksi töihin.

Kolme sellaista ja sitten koittaa loma,

viimeinkin!

Piupau

Siin on jotain niin oikeaa

Vihdoinkin puhelin laulaa oikeaa laulua soidessaan.

Oman soittoäänen saaminen uuteen puhelimeen oli ihan epätodellisen työlästä.

Voi ruusukultani.

Kun ei ymmärrä,

ei ymmärrä.

Ja kun ei halua antaa periksi, 

niin ei anna.

Ohjeita on tahkottu läpi viikkokausia,

yksin

 ja poikien kanssa yhdessä.

Lyöty hansat tiskiin eräskin kerta,

ja aloitettu alusta, 

taas uudella innolla.

Ja nyt se todellakin laulaa,

SIIN ON JOTAIN NIIN OIKEAA!!

Ai, että.

Eilen oli sukujuhla,

102 ihmistä.

Monta riemullista hetkeä.

Paljon halauksia ja porinaa. 

Tänään mentiin hillaan,

pojista keskimmäinen oli mukana.

Takareidet huutaa

mutta olo on muuten mainio.

Suolla on hyvä.

Leivottiin mustikkapiirakka,

kookosjauho antaa gluteenittomaan piirakkaan mahtavan maun.

Nautittiin.

Istuttiin saman pöydän ääressä koko perhe,

se ei ole jokapäiväistä se.

Pyykkikone tekee omaa työtään,

ja mankeli.

Voi, miten paljon tykkään mankelistani.

Ensi yönä, nukutaan puhtaissa pellavissa.

Niissä tuoksuu kesä.

Piupau

Silloin, kun vettä sataa ja aurinko paistaa

Silloin voi antaa tuulen tarttua tukkaan 

ja nauraa vatsamakkarat kippuralla.

Kesä on kulkenut ohituskaistaa,

mennyt menojaan perävalot vilkkuen.

Ja sitten tuli juhannus.

Oli lämmintä.

Oli aurinkotuoli ja kylmää juotavaa.

Oli ruokaa joka lähtöön 

ja sitä syötiin pitkään ja rauhassa.

Oli elukoita enemmän kuin tarpeeksi.

Oli sade.

Oli paiste.

Oli hurmaava hetki,

 kun satoi ja paistoi,

järvi kimmelsi,

tuoksui raikkaus 

ja minä käperryin kultani kainaloon 

hätävaraksi viriteyn peressun suojassa,

grillin tiristessä vieressä.

Oli pihapelit,

oli aikaa.

Oli nuotio ja savu, 

joka karkoitti sääsikipilvet.

Oli hymyilevät lapset

ja hassut hetket.

Ja tietenki sauna,

ja järvi,

ja melkein pysähtynyt sydän siitä jäätävästä vedestä.

Piupau