talo vanhus

 

 

Korkattu on,

 nimittäin maalipurkit!

Remonttivaihe polkaistu käyntiin,

hitaalle,

hitaimmalle vaihteelle,

mutta etenevälle.

Mies vielä töissä,

minä yksikseni pensselin kanssa,

yritän pohtia mihin liemeen mikäkin pensseli piti tuikata.

Miten sellaiset asiat eivät yksinkertaisesti voi pysyä naisen päässä?

Miksi maalipurkissa ei voi lukea selkokielellä;

maalattuasi laita pensseli veteen (tai sitten tärpättiin)

tai että tämä maali on tarkoitettu ikkunapielien maalaukseen,

käsittämätöntä?

Kymmeniä valkoiselta näyttäviä maalipurkkeja varaston hyllyllä, 

koita siinä sitten valita juuri se oikea purnukka kuhunkin laudanpätkään.

Kuulema sillä nimittäin on väliä,

tiedä häntä!

Lounas on korvattu picnikillä,

picnikki omalla terassilla,

huippua.

Lämpö on viimein löytänyt tänne meillekin.

Ihana lämpö!

Ensimmäinen lomapäivä oli kaottinen,

siis pääni sisällä.

Tuntui että kiire juoksi korvienvälissä 

sellaista vauhtia että heikonpia hirvitti.

Lapset kiekkuivat ympärilläni ja HALUSIVAT,

perutaan loma,

taisin huutaa.

Sitten se meni pois!

Onneksi,

ja nyt lähden kaupunkiin vähän aleja katselemaan,

(ja ostamaan maalia, mutta sitä ei kerrota lomalla)

ja ostamaan tennismailoja,

pienin on innostunut siitä(kin).

Päästään pelaamaan sitten yhdessä.

Kesää sinullekin!!

Piupau

Ps: Kuvista voi joutessasi laskea kuinka monta "tekemättä" paikkaa huomaat,

laitetaan sitten vaikka kesän lopulla uusi kuva ja vertaillaan onko mikään muutunut :)

Tehtävän suorittamiseen voit vapaasti käyttää useamman päivän,

kyllä niitä rukseja niin paljon löytyy...