Pienimmäinen ripustaa uninallensa aamuisin
keittiön kaapinoveen,
melko soma karvatassu.
Tänään purin puoli hihaa villapuserosta jota teen,
kun ei jaksa seurata ohjeita ja luottaa hyvään muistiin,
saa kärsiä.
Kärsimys on melko suuri
kun uusi ohje polttaa pöydällää ja
suuntana ja
suunnitelmana ostaa huomenne lanka
tähän uuteen söpöyteen.
Mutta
se söpöys onkin sitten oma tarinansa.
Ihanaa iltaa,
Piupau
Ihana :)
VastaaPoistaSillä on Titi-nallen takki lainassa :)
Niimpä muuten taitaa olla, Nipsuhan on ajan hermolla. Takki on ollut lainassa jo niin monta vuotta että en enää edes muistanut kyseistä nallea :)
PoistaMahtavaa!
Hih!♥
VastaaPoistaOn se semmosita noiden käsitöiden kanssa! Mäkin sain valmiiksi mun villatakkini, mutta aika reilun kokoinen tuli.. ei millään viitsis purkaa, kun en kuitenkaa toimerru tekemään uutta!
Juurikin niin, mie en kyllä monesti pura mutta kun nyt meni niin pahasti pieleen ettei ollut muuta mahdollisuutta. Se sinun palmikkotakki näytti kyllä upealta.
Poistalutunen nalle! Ja niinhän se on, aina ne uudet ohjeet polttelee, paljon ennen kuin edellinen on valmis! Itsehillintäähän se vaatii, että saa edes jonkun keskeneräisen valmiiksi, ennen kuin ne uudet ihanat langat kietoutuu puikoille!
VastaaPoistaNiin se on. Kun saa jonkun ihanan idean, semmoisen herkun, ja kun vielä menin ostamaan langat, oi oi kun houkuttaa. Mutta periksi en anna, pakko kitkutella loppuun tuo vanha työ.
Poista