Aamulla,
ennen yhdeksää,
olin vaihtanut astiat,
syönyt aamiaista,
lukenut lehden,
värjännyt tukan
ja harmistunut harmaudesta.
Sitten me mentiin kirpparille.
Löysin peltipurkkeja ja muutamia vaatteita pienimmälle.
Tyttö meni pimeänajon simulaattoriin.
Tuli sade,
tuli tuuli.
Kudon.
Pienin meni pelaamaan tennistä.
Kaatosade ei kuulema haittaa.
Asennetta.
Piupau
Teidän päivä kuulostaa hauskalta,sateesta ja tuulesta huolimatta.Tuo ed.postauksen huivi on ihana!! ja niin kauniin värinen..
VastaaPoistaKiitos Anne! Kyllä tätä sadetta nyt riittäisi, kerrassaan. Mutta kelit on, mitä on, ja pakko on koittaa jotain tehdä itseä piristääkseen.
VastaaPoistaLapsilla on taito nähdä asioiden yli :) mitä sitten jos sataa, tuulee, ropisee tai tuiskuttaa... kun jotain haluaa tehdä niin sitten sitä tekee!!!
VastaaPoistaSe on tosiaan lasten mahtava taito. Ei pitäisi antaa kelejen vaikuttaa tekemisiin :)
PoistaHerkkiä kuvia ja lapset eivät välitä, heillä ei ole jarruja. :)
VastaaPoistaLapsen ennakkoluulottomuus ja tekemisen riemu, siinä on mihin pyrkiä. Liikaa jarruja aikuisilla, luulen.
PoistaKivasti kirjoitettu! Näillä ilmoilla kaivattaisiin nyt sitä asennetta, ja täytyy vissiin alkaa tyrkkimään kesävaatteita vaatekaapissa syvemmälle.. Mutta hei, kirpparilla on kivaa vaikka sataisi :)
VastaaPoistaKiitos Tuuliki! Kirpparit on onneksi katon alla :)
PoistaJa aina kivaa! Kesävaatteet on minulla vielä syvällä kaapissa.
Kauniit kuvat!
VastaaPoistaNiin, eihän sää ole ulkoilun este, varsinkaan lapsille:))
Kiitos Sirpa!
PoistaUlkoiluhan on vaatetuskysymys, ja asenne!
Paljon olet ennättänyt! Kauniita kukkia, ootas kun näät minun tulevan postauksen :D
VastaaPoista