Joihinkin huonekaluihin syntyy rakkaussuhde,
sellainen,
ettei niitä voi hävittää, vaikka mikä olisi.
Pirtinpöytä on vanhempieni tupaantulijaislahja,
saivat se isäni sisarusparvelta
muuttaessaa juuri valmistuneeseen omakotitaloon.
Pöydän ääressä on siis eletty lapsuuden leppoisat päivät,
siinä on syöty ja tehty läksyt, pelattu lautapelejä, pirretty ja mitä vielä kaikkea.
Sen pinnalle on katettu rippiherkut, ylioppilasjuhlallisuudet ja kihlakahvit.
Monet hienot hetket.
Nyt pöytä on ollut meillä jo pitkään.
Se on jämäkkä mäntypöytä,
tehty käsityönä oulun vankilassa.
Rakas ja ruma.
Sitä se oli,
mutta ei ole enää.
Lakkapinnan hionta on se kamaluus,
joka on siirtänyt pöydän maalausta kaikki nämä vuodet.
Ja sitten löysin Vintage paint maalit.
Maalaisin suotaan vanhan ja huonokuntoisen lakan pälle,
ensin kahteen kertaan pohjamaalilla (sealer),
sitten kahteen kertaan kalkkimaalilla (natural vhite)
ja lopuksi hieroin vielä kaksi kerrosta antiikkivahaa pintaan.
Maali kuivuu nopeasti ja on hajuton,
maalasin pöydän ihan vaan tässä keittiössä,
maali ei roisku, eikä valu.
Pöydän pinta on kalkkimaisen pehmeä,
ei siis mikään "helppo pitää puhtaana" pinta.
Se on kaunis.
Valoisa.
Sen jokainen ajan saatossa tallentama koko näkyy,
niin kuin pitääkin.
Rakkaus jatkuu.
Iloista viikkoa!
Piupau
Tätä maalia ei kyllä ole turhaan kehuttu. Kaunis lopputulos! Minäkin maalasin kaapin ihan paikoillaan makuuhuoneessa eikä tarvinnut pelätä että pää tulee kipeäksi maalinkärystä :) Joistakin huonekaluista ei vain voi tunnesyistä luopua ja kun nuo täyspuiset kalusteet on tuunattavissa ja työstettävissä aina vaan uudelleen niin miksipä ne pitäisikään laittaa pois :)
VastaaPoistaMaali on kyllä ihan huippu. Nyt vaan mietin seuraava kohdetta, maalaaminen on niin kivaa. Tunnesyistä juurikin, joitakin huonekaluja haluaa vaalia. Uusi pinta antaa ihanasti lisäaikaa.
PoistaKyllä kannatti, pöytä sai kauniin valoisan pinnan!!
VastaaPoistaKivaa alkavaa syyskuuta!
Keittiönpöydän äärellä on mielestäni kaunis valo, nyt valkoisella pinnalla on kiva kuvata kukkia ja kippoja ;)
PoistaIhanaa syyskuuta myös sinulle!
Kyllä kannatti maalata..:)
VastaaPoistaHimppujen hirvitti, että alkaa lakka kupruilla maalin alla. Onneksi ei, nyt se on hyvä.
PoistaTulipa siitä nätti, tosi kaunis pinta ja tuo raikas räsymatto alla on se piste iin päälle!
VastaaPoistaMeillä oli myös lapsuuskodissa tuollainen pöytäryhmä raheineen, mutta se jäi kodin uusille omistajille.
Räsymatto on kirppislöytö, aivan huippu sellainen. Osti sen kympillä, pesulan laput oli paikoillaan. Minustakin se sopii niin hyvin näihin maalattuihin huonekaluihin.
PoistaKylläpä pöydästä tulikin kaunis. Tämä vinkki tulikin nyt oivalliseen aikaan. Meillä on mäntypuinen lipasto eteisessä ja pitkään olen miettinyt sen maalaamista. Tuo vintage-maali sopisi lipastoomme erinomaisesti.
VastaaPoistaMukavaa, jos vinkki tuli tarpeeseen. Mäntypuinen lipasto saa varmasti ihanan uuden pinnan, pohjamaali on paikallaan mäntyiseen kalusteeseen. Toivottavasti esittelet aikaansaannoksesi sitten.
PoistaTulipa siitä hieno!
VastaaPoistaTätä vinkkiä tulen kyllä suosittelemaan asiakkaillekin, sillä moni pelkää juuri vanhan lakan hiomista pois.
Vanhat mäntyhuonekalut ovat hyvää laatua ja kuten sanoit, pöytä on ollut rakkaassa käytössä jo kauan, joten pieni make-over antaa pöydälle ihan uuden elämän ja sen tarina jatkuu vielä <3 Peukutan!
Lakan hiominen on varsin työlästä ja inhottavaa. Tämä oli mahtava tapa välttää se. Nopeaa ja ihana tulos! Tarina jatkuu, ihanasti sanottu!
Poistapöytä,joka kantaa päällää tuhansia muistoja <3 Samoin meillä,isäni tekemä liki 40v vanha pöytä...
VastaaPoistaKunnollinen jämäkkä pöytä on todella ihana. Se on nähnyt elämääni pikku-tytöstä asti. Sen äärellä on hyvä olla.
PoistaAivan kertakaikkisen upea!
VastaaPoistaKiitos kovasti!
PoistaTuli aivan ihana, täydellinen ja tuo räsymatto kolahtaa täysillä myös. Todella kauniit värit. <3
VastaaPoistaKiitos Tiia! Räsymatto on niitä löytöjen löytöjä. Kirpparilta löytyi, pelulan laput paikallaan!
PoistaTodella kaunis lopputulos! Juuri sellaiset huonekalut on parhaita joilla on tarina. <3
VastaaPoistaOlen samaa mieltä! Rakkaus tekee huonekaluistakin erityisiä!
PoistaTulipa hieno pöytä, ja nyt on sinun vuorosi jatkaa pöydän tarinaa! Ihanaa <3
VastaaPoistaOlipa kauniisti sanottu! Tarina jatkuu, si kyllä tuntuu riittävän...
PoistaTämä meno saa pään pyörälle!
Maalasin samalla maalilla yhden tuolin. Mutta se pinnan tuntu kädelle ei mielestäni ole miellyttävä. Laitoin myös kaksi kerrosta samaa merkkiä olevaa vahaa pintaan, mutta silti en oikein tykkää. Auttaisikohan, jos laittaisi vahaa vielä lisää. Maalasin vaaleanpunaisella, väri on kyllä kaunis.
VastaaPoistaMaalin pinta on todellakin tahmea, kalkkimainen. Olin itsekin ensin tarjottimen kanssa hiukan ihmeissäni, lapsetkin nyrpistelivät nenää, tuntuu oudolta. Mutta nyt tykkään. Kulutus tekee pinnasta ehkä liukkaamman? Voisin kuvitella? Pöydän pintana tämä on huokoinen, imee itseensä tahroja helposti, silti tykkään niin kovasti, koko ajan vaan enempi. Kolmas vahakerros vois vähän auttaa, mutta luulen että pinnan kalkkimainen pehmeys säilyy silti? Jos sealerin vetäis pintaan ( sen pohjamaalin) se vois tehdä pinnasta sileämmän?
PoistaLattian maalauksessa esim suositellaan sealerin käyttöä pintaa sitomaan.