torstai 30. syyskuuta 2010

Masterpiece






Live one day at a time
and make it a masterpiece




tiistai 28. syyskuuta 2010

Makuupussi


Levittelin kukkatäkkejä
sohvan selkänojille.
Iltaisin niihin on hyvä kääriytyä,
piiloon kylmyyttä ja pimeää.


Uusin täkkini on äitini tekemä löytö kirpputorilta,
kukat kulkevat paksussa raidassa,
pinta on pumpulin pehmeä
ja mikä hauskuus;
se on makuupussi.
Paksu rautainen vetoketju kiertää peiton reunoja.
Niin veikeää!


Kiillottelin kivituikkuja,
syksyn tullen ne on aina mukava
 kaivaa esiin.


Haaveilen korujen punonnasta,
helmistä ja hopeasta.

Haaveita täytyy olla
vaikka aika on muutenkin
enemmän kuin vähissä.

maanantai 27. syyskuuta 2010

Valon leikki










Ihana valo!
Sunnutaina valo tuli luokseni.
Aamulla ihan häikäistyin vaahteranoksien
loistosta keittiönikkunan takana.

Valo paljasti pölyhiukkaset
ja sai aikaan hirmuisen siivousrallin.
Lasten kanssa yhdessä
kaikki kävi käden käänteessä.

Valo kutsui ulos lenkille.
Lapset keräsivät ukin avustuksella
trampoliinin talviteloille.

Illalla saunottiin
ja tunnelmoitiin.
Neiti-J valmisti ihania
kolmioleipiä ja teetä.
Koko perhe koossa,
pehmeässä valossa,
omassa kodissa.

Voimaa alkaneeseen viikkoon!

Piupau

perjantai 24. syyskuuta 2010

Pienin kätösin


Tiistaina kuljimme puistoissa ja pusikoissa,
keräsimme talteen uskonattomat aarteet.


Pieni kori täyttyi sammaleesta,
miniompuista,
ruusunmarjoista,
pihlajanmarjoista,
lehdistä ja varvuista.


Saviruukut ovat täyttyneet.
Pienet kätöset asettelivat sammalta,
märkää ja tikkuista,
tuoksuvaa.
Tikkuihin painettiin omenoita,
tarkasti pujotettiin ruusunmarjoja.
Tikkuja osaa pienikin asetella
sammaleen pehmeään pintaan.



Hymyjä ja irvistyksiä.
Suuhunhan ne välillä eksyivät,
nuo puistojen punaiset antimet.


Rautalankaan pujottelu olikin jo haastavaa,
lanka oli hiukan liian löysää
ja taittui helposti mutkalle.
Ihania pikkuisia kransseja kuitenkin syntyi,
niitä koristeltiin rusettinauhoin.


Sisikuntaa hellin sosekeitolla,
nopeasti ja helposti
kiireen keskellä.
Pussillinen suuria keittojuureksia
keitettynä ja soseutettuna,
mausteeksi suolaa ja
mustaapippuria myllystä.
Sekaan vielä vaahdotettua,
sokeroimatonta kermavaahtoa.


Tänään ajattelin käpertyä lasten kanssa sohvannurkaan,
lämpimien vilttejen alle.
Isi-ihminen aloittaa tänään taas hirvijahdin,
taitaa viihtyä metsäkämpällä koko viikonlopun.

Palmikkokauluri puikoilla on hyvä
sukeltaa viikonlopun rauhaan!

Kiitos kaikille onnittelijoille,
olette niin parhaita!

Piupau

torstai 23. syyskuuta 2010

Kyllä


Aijon uskaltaa!
Tartun haasteeseen.
Tahdon kokeilla mihin siipeni kantavat.


Sain hienon työtarjouksen.
Kaikki tapahtui kovin äkkiä.
Parin viikon päästä aloitan uudessa työssä,
ihan uusissa kuvioissa.
Reissuhommiakin tiedossa.
Vanhempani auttavat lasten kanssa,
onneksi.
Muuten tämä ei onnistuisi.


Yhdeksän vuotta kotiäidinroolissa
alkaa siis olla takana.
Himppusen hirvittää


Piupau

Ps: Kiitos ihanista kannustavista kommenteista.
Lämmin tervetulotoivotus uusille lukijoille.
Syysaskarteluja esittelen teille myöhemmin,
täällä on pienet kätöset olleet ahkerina.
Voikaa hyvin!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Makumatka


Eilen oli aurinkoinen syyspäivä,
raskas aamukaste kimmelteli kaikkialla.
Me retkeilimme pienelle makumatkalla.

Maistelimme omenia,
pienen pieniä palleroita poimimme mukaamme.

Tyrninmarjat saivat pienimmät suut kääntymään
hullunkuriseen virneeseen.
Kauniin keltaisia vitamiinipommeja.

Ruusunmarjan mehukas liha
maistui lapsuudelle.


Syksyn aarteita kerättiin talteen,
askarteluhetket odottavat.


Tänään lennän tärkeään tapaamiseen,
illan tullen tiedän enemmän.
Ja vaikka tämä nyt jäisikin tähän,
muistan taas
että maailma on täynnä mahdollisuuksia.

Pitäkää peukku pystyssä,

Piupau

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Tuulen suunta


Hyörinää
 ja pyörinää.
Meillä on vietetty syntymäpäiviä.
Kaikistaa pienin
on nyt viisi vuotta!


Remonttirintamallakin tapahtuu,
ulkona yksi seinä on saanut
uuden peitteen.
Uudet ikkunanpielet,
 rännejä
ja syöksyputkia
on asennettu.


Pikkuisimmalle tilkkupeitto,
matkapeitoksi tulossa.
Ihanaa rauhoittavaa tikkausta.


Askelia uudella matolla,
tuntemattomien teiden tuumailua.
Ihan tavallinen sunnuntai
ja koko tulevaisuus saa uuden suunnan.
Yllättäin,
nopeasti
pitää päättää tarttuuko uusiin purjeisiin.
Uskaltautuuko avomerelle,
pois tutusta ja turvallisesta.

Mieli ihan mykkyrällä
toivotan rauhaisaa yötä,

Piupau