Sulaa se

Siinäpä minä istuin,

aitanportailla,

auringossa.

Lapset hiekkalaatikolla,

hienoja leikkejä.

Istuin

ja annoin tuulen puhaltaa.

Lounatuuli,

vieno.

Ajatus lähtee lentoon,

tavoittelee taivasta,

kohtaa kulkijoita,

kysyy ja kummeksuu.

Ei suuria vastauksia!

Tässä ja nyt,

sitä minä olen.

Vieressä rähjäinen talovanhus!

Rakas.

Koti isolla KOOLLA.

Vielä pitäisi jaksaa,

repiä ja rakentaa.

Siinä minä istun

ja elämää mietin.

Lumi sulaa,

aurinko lämminttää,

kesä tulee

ja sirkus jatkaa matkaansa.

Talomme säilyneet lattialankut,

kutakuinkin tässä,

pöytänä pihalla.

Välillä suren suuresti

nuita menetettyjä aarteita.

Tänään iloitsen linnunlaulusta.

Teimme poikien kanssa kiikarit,

lähdimme retkelle,

näimme pullean sorsan

 ja tulvivan joen.

Söimme evästä hiekkalaatikon reunalla.

Katselimme korkealla kaartelevia pikkulintuja.

Luonnon herääminen on alkanut!

Iloitkaamme!

Piupau