Kanapataa

Aamulla kuljin kylänraittia kohti kauppaa,

pakkanen oli polttava paljaille poskille.

Kaupassa hymyilin huiviini kun seurasin vanhaa pariskuntaa,

ne etsivät yhdessä vihanneshyllystä jotain,

kauenpaa kuuntelin verkkaista pohdintaa,

olisiko tämä, sanoi mies

ei se sellainen ole, vastasi vaimo.

Mies nosteli vuoroin parsakaalta,

vuoroin pinattipussia

ja tiedusteli joko olisi etsimänsä löytänyt.

Mistä sen viimeksi löysit, kysyi vaimo

tässä se oli, tuumi mies.

Viimein päättivät kysyä myyjältä,

mistäköhän löytäisimme jäävuorisalaattia;

siinähän se on teillä kädessä,

ja sitten ne nauroivat.

Seurasin sitä onnellista ostantaa sivummalta,

se oli hurmaavaa. 

Ostin sellerinvartta ja inkivääriä.

Monenlaista tuoretta ja maukasta.

Kanan arkifileitä pussissa ja kookoskermaa.

Pilkoin ja ruskistin,

haudutin uunissa tunnin jos toisenkin.

Keittoa siitä tuli eikä pataa,

mutta maku oli kohdillaan

 ja lämmin olo on taattu.

Varsiselleri, inkivääri ja kookoskerma,

siinä vasta kaverukset!

Piupau