Valoa ei ole nimeksikään,
kamerakin sai sydänkohtauksen kahdesti,
ennen kuin suostui ottamaan kuvia pimeydessä.
Kaipaan valovoimaa ja läheisyyttä.
Siis uutta obtiikkaa.
Vaikka ei se läheisyys muutenkaan paha asia ole,
eikä valovoimaisuus.
Ostin joulukalenterin,
itselleni.
Hiukan luxusta suklaan muodossa,
yksi jokaiseen odotuksen päivään.
Lapsista se oli epäreilua.
Piupau
Ei ole valoa ei! Meillä tosin myrskyää, salamoi jopa, eli valoa välähdyksittäin sentään nähdään. Suklaa auttaa aina :)
VastaaPoistaAika hurjaa nuo salamat, niitä oli nähty kuulema täällä suomessakin. Juhannuksena satoi lunta ja jouluna salamoi. Melkoista!
PoistaSuklaa auttaa kestämään tätä valotonta aikaa :)
VastaaPoistaKauniita tunnelmallisia kuvia!!
Kiitos Sirpa! Suklaassa on kyllä taikaa.
PoistaLuulin eilen että kamera on rikki kun en saanut sillä kuvattua mutta vika olikin vain valon vähyys. Talvipäivänseisaus on onneksi JO kahden viikon päästä ja päivä alkaa piteneen. Onnea joulukalenterista :) Minä unohdin ostaa itselleni.
VastaaPoistaPäivien pitenemistä kyllä odotetaan :) harmi, kun et saanut joulukalenteria. Toivottavasti ensivuonna asia korjaantuu!
PoistaKyllähän äitikin on suklaansa ansainnut :)
VastaaPoistaSamaa mieltä! :)
PoistaSuklaa on välttämättömyys! Luovun laukkukamerasta ja sen tilalle pitäisi hankkia jotain muuta. No, kesään asti aikaa. Valoa tarvisi kamera ja emäntä.
VastaaPoistaKyllä tämä valottomuus saa aina kaipaamaan vähän enemmän ja parempaa kalustoa kamerarintamalle! Viikko auringossa tekis nyt kyllä todella hyvää!
PoistaIhan kamalaa aikaa tämä talvi! Meillä on kirkasvalolamppu ruokailutilassa ja köökissä tohisee vesiviljelylaitteen valot. Jos niitä ei olisi, kömpisin vilttiin kääriytyneenä saunanlauteille kevättä odottamaan. Enkä ottaisi edes talviunen aikana kuvia ;)
VastaaPoistaKirkasvalolamppu voisi tehdä ihmeitä. Viltti kyllä kuulostaa houkuttelevalta!
Poista♥suklaa tehoaa moneen vaivaan :) Ihania kuvia, oli valoa tai ei.
VastaaPoistaKiitos Riitta-Sinikka!
Poista