sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Vintage paint, maalaamisen ilo







Viime viikolla meillä oli vieraita,
perinteikkäästi pistäydyimme paikallisessa sisustuslikkeessä.
Whitehouse on sisustajan paratiisi.

Joku maalarikärpänen pääsi puraisemaan minua,
puraisikin kipakasti.
Aivan ihastuttavat kalkkimaalit saivat ajatuksen lentämään 
ja sisustuksen ilo syttyi jälleen.

Nyt on maalattu vanha remppatuoli.
Kamala sininen rumilus sai uuden hempeän pinnan.
Yhden toisenkin maalasin,
siitä myöhemmin lisää.

Maalaaminen on niin mukavaa, 
mitään esivalmisteluja ei tarvita.
Maali on vesiohenteinen ja hajuton.
Myrkytönkin se on.
Penkin pintaan pyyhkäisin värittömän vahan.

Kirjankin ostin.
Se on kulkenut käsissäni puutarhasta vuoteeseen, 
ruokapöytään ja sieltä sohvalle.
En voi malttaa odottaa, että pääsen ostamaan lisää maalia.
Aijon maalata makuhuoneen tapetin.
Kunpa vaan osaisin valita värin,
näistä monista mukavista.

Pannuhuone on alkanut muuttumaan pyykkituvaksi.
Hitaasti.
Seison työnjohtajan ominaisuudessa ja komennan.
Rakkaani on flunssassa.
Tekee silti,
kun käsken.

Hymyilen.

Piupau




6 kommenttia:

  1. Minulla onkin vielä nuo kalkkimaalit testaamatta. Lukasin juuri kommenttisi postauksiini, kiitos :)

    VastaaPoista
  2. Rumilus muuttui kaunottareksi!
    "Pahasti" siis inspiraatio kärpänen pääsikin puraisemaan...:))

    Mukavia maalaushetkiä!

    VastaaPoista
  3. Meillä on samanlainen penkki maalattu valkoiseksi pari viikkoa sitten. Vielä olisi pari rumilusta valkomaalia vailla. Minä en maalaa. Mutta mies sen tekee silloin kun haluaa miellyttää ;). Lopputulos on ilo silmälle. Siellä ja täällä.

    VastaaPoista
  4. Kaunista jälkeä tuli. Maali tekee ihmeitä.
    Mukavia maalauspäiviä sinne teille. ♥ ♥

    VastaaPoista
  5. Ihana tuo liike varmaankin, kävin kotisivuilla <3 Meilläkin on tuollaiset penkit. Ne oli kirkkaan punaiset ja maalasin ne valkoisiksi (kiiltäviksi) ja laitoin yöpöydiksi. Tuunailu on mukavaa. Toi kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta :)

    VastaaPoista