tiistai 28. huhtikuuta 2015

Voimaruokaa


Syön luonnonjugurttia päivittäin,
aamuin ja illoin,
 useimmiten.
Päälle siemeniä ja vaihdellen jotain uutta.

Chian siemeniä olen käyttänyt jo pitkään, 
niiden terveysvaikutuksista puhutaan paljon.
Pienet siemenet rouskuvat mukavasti ja 
antavat pirtelöllekin hauskasti rakennetta.

Mehiläisen siitepöly on uusi tuttavuus,
ensimmäiset rakeet suussa toivat mieleen lähinnä navetan.
Outo mielleyhtymä,
minustakin.

Jugurtin päällä se menee mukavasti,
niiden makuun mieltyy nopeasti.
Kertovat, että siitepöly sisältää runsaasti proteiinia, mineraaleja, entsyymejä, 
kivennäisaineita ja paljon hyviä vitamiineja.
Siinä on myös paljon lesitiiniä, 
jonka sanotaan tehostavan muistia ja aivojen toimintaa. 

Kauniiltakin se näyttää.
Eilen ripottelin chian siemeniä 
ja mehiläisen siitepölyä mustikkarahkan päälle.
Hyvää oli!

Aurinko paistaa,
lähden ulos nyt!

Piupau






maanantai 20. huhtikuuta 2015

Pitkiä päiviä






Olen kutonut sukkaa ja ponnistellut pysyäkseni pirteänä.
Viikonloppusuunnitelmat menivät myttyyn,
ja uusien luominen oli työlästä.

Pitkältä se tuntui, tämä viikonloppu,
loputtoman pitkältä.
Tänään on jo hyvä mennä töihin.

Sain nuorison seurakseni koskelle,
hypeltiin kosteilla rantakivillä ja ihmeteltiin veden voimaa.
Jäälautat rynnistivät ohi ja meteli oli mahtava.
Tyttö kasteli kenkänsä, 
kuvasi ja nauroi.

Pesin pyykkiä ja kuvatin sen ulkona raikkaassa tuulessa.
Tuoksu on mieletön.
Uudet pellavalakanat pestiin 
ja puettiin nuorison peittojen suojaksi.

Pellava on pehmeää,
uni niissä parasta.

Piupau







tiistai 14. huhtikuuta 2015

Sorja





Aamulenkillä jalat kuljettivat kirpparille.
Hyvä niin.
Ilmassa on ihanaa keväistä sulokkuutta.
Rapaiset lumivallit teiden pientareilla huutavat,
likaisuus on kaikkialla.
Silti kulkeminen oli kevyttä 
ja auringon satunnaiset säteet saivat hymyilemään.

Löysin Sorjan!
Kylläpä se on kaunis,
kulunut kyllä,
mutta kaunis.
Hinnat näetkin lapusta.

Liinakin on uusi,
kirpparilta kannettu kotiin kesäisiä mehuhetkiä ajatellen,
pihapöydälle laitettavaksi ostettu.
Oli se niin suloinen, 
sen keltaiset koukerot niin hurmaavat, 
että levitin sen keittiöpöydälle, 
silläkin uhalla, 
että se on aivan liian pieni.
Ja silläkin, 
että jälkikasvu saa nurista jälleen.
Kankainen liina vaatii siistinpään syömiseen,
ne höperöt.

Kukkapeitot sohvalla lisääntyvät,
äitini oli löytänyt tuon punaisen,
sen keltaiset kukat laulavat kesästä.
Peittojen pehmeä pinta on parhautta paljaille varpaille,
niiden syli on täynnä rakkautta.

Piupau

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Hyviä hetkiä





Monia hyviä hetkiä.

Sää suosi enemmän kuin lupasi.
Aurinko oli ihana,
kuu komea kuin mahoton.
Näin revontulet,
 kun yöllä kuljin liukkaita polkuja pois saunalta.
Ne lepattivat vihreinä taivaan kannella ja lupasivat poutaa.

Yön pakkanen on kirpakka,
se vetää hetkessä kosteat hiukset jääpuikoiksi,
tunkeutuu iholle ja värisyttää.

Pilkkivapa heilahti yhtenään,
iloisia kiljahduksia kuului järvenjäältä.
Moottorikelkan muhkea voima ärjyi äänekkäästi 
ja levitti ilmaan pakokaasun tuoksun.

Joutsen pariskunnat lentelivät lähistöllä,
lauloivat tulemisen riemua.
Hanki kantoi ja suksi kulki.

Pääsiäisenä piilotetaan munia ja syödään hyvin,
hyviä hetkiä,
muuta en osaa kaivata.

Piupau


tiistai 31. maaliskuuta 2015

Hyasintti maljakko




Olen lomalla!

Olen kutonut vimmatusti ja kastellut pienen pieniä taimia, 
jotka nostavat päätään kosteasta mullasta keittön ikkunalla.
Olen kuljettanut pyykkiä kaappeihin 
ja haaveillut lomasta lämpimään.
Olen hoitanut asioita, jotka on pakko hoitaa.

Olen juhlinut syntymäpäivää,
vienyt lahjaksi aarteen,
jonka löysin ja jota ihailin.
Se pääsi hyvään kotiin, 
keltaisen aurinkopullon kumppaniksi.
Se on hyvä ajatus.

Olen nauranut vatsan kipeäksi,
nukkunut pois väsymystä, 
joka ei tunnu väistyvän nukkumalla.
Olen keittänyt teetä 
ja toivonut uusia verhoja löytyväksi kirpputorilta.
Se toive jäi toteutumatta,
mutta lautasia löysin, 
niitä joita kerään 
ja lisäksi pikkuisen kukkaisen pussilakanan.
Niistä sietää iloita.

Piupau

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

ARKI


Tämä arki,
tämä pirullisen puuduttava ja mukaansatempaava,
kiihdyttävä,
maistuva,
ärsyttävän tahmea ja eteenpäin soljuva,
tämä kirotun piinaava 
ja niin turvallinen arki!

Ja se rakkaus,
se pulppuava ja hellästi hyväilevä,
kutitteleva,
 ikävää huutava,
repivä ja huolta antava,
se ainoa oikea 
ja niin riipaiseva rakkaus!

Voi elämä


Piupau

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Ihana valo


Tänään päivä oli harmaa jälleen,
sade ilmassa sumuna.
Se kasteli vaatteet ja sai nenän vuotamaan.
Hyvä sitä oli hengittää.
Kotona maistui ruoka. 

Tein kanasalaatin,
tänään siihen makua antoi kurpitsansiemenet 
ja avokaadokastike.
Söin yksin.

Poika keitti kahvia,
nauroivat kaverinsa kanssa lapsuusmuistoille.
Olivat myöhästyneet koulusta joskus,
ja opettaja oli suuttunut.
Hymyilin.

Yhtenä kauniinana päivänä paistoi aurinko,
likaiset ikkunat suodattivat valon kauniiksi.
Lumivallit ikkunan takana eivät näytä pienenevän,
toivon että katoaisivat kokonaan.

Upotin sormeni multaan ja kylvin ensimmäiset siemenet.
Odotan basilikan, persiljan ja koristekurpitsan kasvua.
Krassit saavat vielä odottaa, 
että kesä tulisi lähemmäksi.

Piupau